Talviuinti kasvattaa suosiotaan
Jo antiikin Kreikassa ja Roomassa on käytetty kylmävesihoitoa sairauksien hoitoon. Suomessa on käyty avannoissa jo 1600-luvulta alkaen — tällä oli tarkoitus auttaa saunan jälkeistä hikoilua. Helsingin Seurasaaressa toimi meriuimala, jossa on uitu vuoden ympäri jo vuodesta 1905 alkaen. Emil Järvö perusti ensimmäisen talviuintiseuran Suomessa vuonna 1923. Suomessa järjestettiin 1940- ja 1950-luvulla avannossa jopa uimanäytöksiä ja talviuinti oli pidetty ajanviete. Talviuinnin suosio hiljeni kuitenkin vähitellen, kun tarjolle tuli monia muita harrastus- ja virkistysmuotoja.
Tänä päivänä talviuinti on jälleen erittäin suosittu laji. Vuonna 2015 sitä harrasti säännöllisesti yli 100 000 suomalaista kun vuonna 2019 sama luku oli arvion mukaan 150 000. Tähän lukuun lisätään vielä satunnaiset talviuimarit, joita on moninkertaisesti. Moniin talviuintipaikkoihin joutuu jonottamaan ja aina ei saunaan tai pukukoppiin mahdu. Talviuintipaikkojen lukumäärää on kuitenkin vaikea arvioida sillä on olemassa monia yksityisiä uimapaikkoja, jotka tiedetään vain toisten kertoman perusteella.
Nykyään talviuintitermiä käytetään paljon avantouinnin sijaan. Avantouintiin tarvitaan jääpeitteinen vesistö, jota ei varsinkaan etelässä ole aina edes talvisin. Talviuinti tarkoittaa yleensä uimista alle 10 asteisessa luonnonvedessä. Tästä syystä on kätevää käyttää termiä talviuinti. Lajin suosion tekijöitä ovat esimerkiksi helppous ja nopeus. Uiminen ei vaadi tiettyä kellonaikaa ja se ei vie paljoa aikaa. Varsinkin etätyöaikana töiden jälkeinen pulahdus veteen tuo selkeän eron työ- ja vapaa-ajan välille. Talviuinti on myös edullista, monia erilaisia välineitä ei vaadita. Uima-asu on tietenkin ainoa pakollinen varuste. Päähineen käyttöä suositellaan ja jonkinlaiset jalkineet olisi hyvä olla avannolle siirtymiseen. Talviuintiin tarkoitetut neopreenitossut ja -hanskat ovat nekin kasvattaneet suosiotaan.
Talviuinti parantaa vastustuskykyä, edistää verenkiertoa ja lisää endorfiineja.
Talviuinnilla on havaittu olevan suotuisia terveysvaikutuksia. Yleisesti avantouimarit kokevat, että vastustuskyky paranee ja hengitystieinfektiot vähenevät. Talviuinti onkin koko kehon kylmähoitoa, jota käytetään niin urheilijoilla palautumisessa kuin reumatautienkin hoidossa. Terveysvaikutukset huomattiin vain silloin, kun avantouinti on säännöllistä ja henkilö kävi uimassa useita kertoja viikossa. On myös tutkittu, että talviuinti vähentää stressiä. Tämä johtuu kehon mielialahormoneista eli endorfiineista, jotka aiheuttavat hyvän olon tunteen. Myös muisti virkistyy ja väsymys poistuu.
Talviuinti sopii lähes kaikille. Lapsetkin voivat harrastaa lajia, kunhan he ovat terveitä, uimataitoisia ja halukkaita pulahtamiseen. Uimataito ja tarpeeksi hyvä terveydentila vaaditaan tämän lajin harrastamiseen. On sairauksia, jotka voivat estää talviuinnin, se on nimittäin raskasta sydämelle. Näitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit. Jos on sairauksia tai muuten vain epäilyttää, onko talviuinti itselle turvallista, keskustele lääkärin kanssa ennen talviuinnin aloittamista.
Jos talviuinti tuntuu omalta jutulta ja kilpailuviettiä löytyy on myös mahdollista kilpailla. SM-kisat järjestetään vuosittain. Ensimmäiset olivat vuonna 1989 Tampereella ja vuoden 2022 kisat järjestävät Perunka ja Suomen Latu yhteistyössä. Naisille ja miehille on omat kilpasarjansa ikäsarjojen mukaan. Kahden vuoden välein järjestetään myös maailmanmestaruus- ja Euroopan mestaruuskilpailut. Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Helsingissä vuonna 2000.
Jos talviuinti kiinnostaa, kannattaa ottaa selvää lähistöllä olevista uimapaikoista ja selvittää löytyykö lähipiiristä mahdollista uimakaveria. Talviuintia voi kokeilla matalalla kynnyksellä, sillä siihen ei tarvitse sitoutua tai hankkia muita varusteita kuin uimapuvun. On tärkeää muistaa turvallisuus ja tiedostaa, onko talviuinnissa itselle mahdollisesti terveysriskejä.
Tässä vielä kootut vinkit talviuimista miettivälle
Uimaan vain terveenä. Ei kipeänä tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Keskustele lääkärin kanssa, jos sairastat esimerkiksi sydän- tai verisuonisairauksia, tai epäilet, että talviuinti ei välttämättä sovi.
Ota kaveri mukaan. Jos jotain käy, toinen on valmiina auttamaan ja hälyttämään tarvittaessa apua.
Noudata uimapaikan ohjeita.
Älä hyppää avantoon. Pään kastelu ja sukeltaminen ei ole suositeltavaa.
Kuuntele omaa kehoa, mikä on itselle tuntuu hyvältä. Vasta-alkajan ei kannata yrittää sinnitellä samoja aikoja avannossa kuin kokenut talviuimari.
Ennen talviuintia kannattaa lämmitellä liikkumalla, esimerkiksi hiihtäen.
Jos sauna on käytössä, on hyvä hetki jäähdytellä ennen uimaan menoa ja uinnin jälkeen. Isot lämpötilavaihtelut ovat raskaita sydämelle. Muutenkin kuljetaan rauhallisesti ja kävellen, maa ja laituri voivat olla hyvinkin liukkaat.
Uinnin jälkeen on hyvä pukeutua lämpimästi.
ps. Tiesitkö, että tällä viikolla vietetään Rakastu talviuintiin -viikkoa?
Lähteet: