Koululiikuntaa parhaimmillaan — koululaisuinnit ovat iso osa FitPitin arkea
FitPit opettaa koululaisuintia tällä hetkellä Espoon lisäksi Vantaalla Hakunilan ja Tikkurilan uimahalleissa. Koululaisuinnin tarkoituksena on tarjota kaikille mahdollisuus oppia uimaan, tutustua veteen, oppia perusuimataitoja ja mikä tärkeintä, pitää hauskaa.
Mitään ei tarvitse osata etukäteen, kaikkea harjoitellaan yhdessä ja riittää, että tekee oman parhaansa kun puhutaan uinnista koululiikuntamuotona. Vesi voi olla monille hyvinkin vieras elementti mutta niin kuin moneen muuhunkin, vain totuttelu ja harjoittelu auttaa. Mitä enemmän harjoittelee, sitä tutummaksi ja mukavammaksi vesi vähitellen tulee. Aikaa kannattaa varata tarpeeksi ja aloittaa harjoittelu pikkuhiljaa. Erilaiset leikit ja lelut auttavat veteen totuttelemisessa. Espoon koululaisille on tarjolla 4 x 45min uintia, mikä on erittäin rajallinen aika, varsinkin jos vesi jännittää. Veteen totutellaan paljon leikkien kautta, esimerkiksi hippojen ja kapteeni käskee -leikin avulla. Käytössä on myös erilaisia apuvälineitä, kuten pötköjä, lautoja ja sukellusaarteita. Uimalaudalla voi harjoitella potkuja, pötköt kelluttavat jos uiminen tuntuu vielä hankalalta ja sukelluksia harjoitellaan sukeltamalla renkaita altaan pohjasta. Renkaita käytetään myös erilaisiin leikkeihin, kuten hippoihin.
Mitä eroa on opetusaltaalla ja isolla altaalla koulu-uinnissa?
Ensimmäisellä luokalla koko luokka aloittaa uimisen harjoittelun opetusaltaasta. Jo ensimmäisellä luokalla on kuitenkin mahdollista päästä isoon altaaseen: sinne päästäkseen oppilaan pitää ensin jaksaa uida sekä vatsallaan että selällään opetusaltaassa koko merkitty matka ilman jalkojen laittamista pohjaan. Tämän jälkeen pääsee kokeilemaan isoon altaaseen reunaradalle. Jos siinäkin jaksaa uida koko matkan molemmilla tyyleillä, on niin sanottu ison altaan uimari. Tämä pätee kaikilla luokilla. Uudelle paikkakunnalle muuttaneista tai koulua tai luokkaa vaihtaneista ei aina löydy tietoa uimataidosta, jolloin oppilas aloittaa opetustaltaasta ja saa mahdollisuuden näyttää uimataidon tunnin alussa pystyäkseen siirtymään heti isoon altaaseen. Ei siis kannata hermostua tai murehtia, jos aloittaa opetusaltaasta uimataidosta huolimatta, sieltä on mahdollista siirtyä nopeasti eteenpäin.
Me uinninopettajat emme tunne oppilaita, joten vaikka harrastaisi kilpauintia, turvallisuussyistä emme voi ottaa oppilasta isoon altaaseen, ennen kuin näemme, että hän osaa uida tarpeeksi hyvin. Opetusaltaassa keskitytään uinnin alkeisiin, kuten liukuun, kuplien puhaltamiseen ja myyrä- sekä selkäuintiin. Isossa altaassa harjoitellaan enemmän uintitekniikkaa ja esimerkiksi sukelluksia, vedenpoljentaa sekä keräkaatoa. Neljännellä luokalla tavoitteena on uida 100 metriä putkeen. Jos tämä ei vielä onnistu, uinnit jatkuvat tekniikkaryhmässä seuraavina vuosina. Jos 100m uinnin suorittaa jo neljännellä, koululaisuinnit loppuvat tähän.
Tuntien rakenteet ja harjoitteet määrittyvät opetussuunnitelman mukaan
Koululaisuinnin tuntien rakenteet ja harjoitteet määrittyvät opetussuunnitelman mukaan, jota me opetuksessakin noudetaan. Viimeisellä opetuskerralla oppilailla on uintiharjoitusten jälkeen hetki vapaata uintia, jolloin oppilaat toivovat usein isossa altaassa hyppyjä, vapaata uintia ja sukelluksia. Opetusaltaassa voi etsiä aarteita tai leikkiä vapaasti kavereiden kanssa. Pyrimme muillakin opetuskerroilla jättämään hetken aikaa hypyille ja aarteenetsinnälle, mutta aina tämä ei onnistu.
Painotamme koululaisuinneissa ettei mitään tarvitse osata etukäteen ja riittää, että tekee altaassa oman parhaansa.
Koululaisuinnissa riittää, että jokainen tekee altaassa parhaansa. Mitään ei tarvitse osata etukäteen.
Ei haittaa ollenkaan, jos ei esimerkiksi sukella pohjaan asti tai osaa hypätä pää edellä altaaseen. Muistutamme säännöllisin väliajoin että jokainen keskittyy omaan uintiin ja toisten suorituksia ei kommentoida ikävästi millään tavalla. Teemme oppilaille selväksi, ettei mikään harjoitus ole kilpailu, vaan uidaan ja harjoitellaan ihan rauhassa. Meille uinninopettajille ei ole mitään väliä, miten nopeasti esimerkiksi 100 metriä uidaan, vaan mieluummin matka uidaan rauhassa ja ilman kiirettä, oikeaa tekniikkaa tavoitellen.
Uintia kannustetaan harjoittelemaan paljon vapaa-ajallakin. Pitkän tauon jälkeen uinti voi tuntua raskaalta ja oudoltakin, mutta on hyvä muistaa, että uinti on kuin pyöräilyä — kun sen kerran oppii, taidot eivät tuosta noin vain katoa, vaikka tauko olisikin pitkä. Koululaisuintien viimeisellä kerralla loppupuheessa kannustetaan jatkamaan uinnin harjoittelua vapaa-ajallakin, niin seuraavana vuonna on kiva jatkaa koululaisuinteja. Jos osaa juuri ja juuri koululaisuinneissa uida 25 metriä ja seuraavan kerran ui vuoden päästä luokan kanssa, niin ei ihme jos uinti tuntuu vaikealta. Uintia ei tarvitse harjoitella veren maku suussa tai useasti viikossa, riittää kun tuntumaa pitää yllä ja koettaa harjoitella itselle vaikeita juttuja.
Muistathan ylläpitää uimataitoa vapaa-ajallakin!
Olisikin tärkeää, että lapset totuttelisivat veteen ja kävisivät uimassa vapaa-ajallakin, oli se sitten vanhempien kanssa tai harrastuksena uimakoulussa. FitPitillä on tarjolla lapsille monia uimakouluja ja esimerkiksi pienryhmiä tason mukaan, uinnin yksityisopetusta unohtamatta. Tarjolla on myös Opeta lapsi uimaan -videokurssi, jonka tarkoituksena on, että aikuinen pystyy opettamaan kurssin tarjoamien opetusvideoiden avulla lasta uimaan. Nyt kun uimahallit ovat auenneet koronasulkujen jälkeen ja kesä ja rantakelitkin tekevät tuloaan, ovat uinnin harjoittelun mahdollisuudet monipuolisia ja jokaiselle löytyy varmasti mieluisa tapa nauttia vedestä.
— Viivi, FitPitin uinninopettaja