Koulu-uinnit ja korona

Keväästä 2020 alkaen koronavirus on aiheuttanut suuria muutoksia uimahallien toimintaan. Tämä on vaikuttanut huomattavasti myös koulu-uintien järjestämiseen esimerkiksi niiden perumisena tai vähentämisenä.

FitPit järjestää Espoon kaupungin koululaisuinnit, joiden kanssa ollaan eletty enemmän ja vähemmän muutoksien keskellä jo yli vuoden ajan.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on teettänyt parikin selvitystä koronaepidemian vaikutuksista uimahallien käyttöön. Vastauksista selviää, että yleisin syy (70%) koulu-uintien opetuksien vähentämiselle tai puuttumiselle oli koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseen liittyvät syyt.  Muita syitä olivat esimerkiksi säästöpaineet, uintien järjestäminen eri ajankohtana ja uimaopettajan puuttuminen. Tilanne oli kuitenkin erilainen ympäri Suomea. Monissa kunnissa opetus jatkui koronankin aikana mutta erilaisia tiukennuksia ja rajoituksia otettiin käyttöön. Osassa Suomea, esimerkiksi Uudellamaalla koulu-uinnit lopetettiin kokonaan. 

Jopa 75% uimahalleista sulki ovensa yleisöltä ainakin hetkeksi loppuvuodesta 2020. Ensimmäisessä SUH:in selvityksessä 68% halleista jatkoi koulu-uinnin opetusta normaalisti, seuraavassa tutkimuksessa luku olikin vain 45%. Vapaa-ajalla järjestettävien uimakoulujen määrä vähentyi myös koronan vuoksi. Tämä heikensi uimataidon oppimisen mahdollisuuksia entisestään. Tässä näkyy myös kuntien erot. Lapsia, joilla on heikko uimataito, on paljon enemmän sellaisissa kunnissa, joissa koulu-uinteja järjestään vähän tai ei lainkaan, kun taas paikoissa, joissa uimaopetusta on säännöllisesti kaikilla luokka-asteilla.

Osassa Suomea uimahallit olivat suljettuna sekä syksyllä että keväällä yleisöltä pitkänkin aikaa, mikä on estänyt uimaan menemisen ja veteen totuttelun vapaa-ajallakin.

Jos lasta jännittää tai pelottaa, on vaikea vain muutamalla koulu-uintikerralla yrittää totutella veteen. Tähän kun lisätään se, että osa lapsista pääsee vasta toisella tai kolmannella luokalla ensimmäisen kerran uimaan, tilanne voi olla jo hyvinkin vaikea. On myös vähän tuuristakin kiinni, miten uimaan pääsee. Jos ui hallissa, missä on vain kaksi uimakertaa ja sattuu olemaan kipeänä tai vaikka karanteenissa, jäljelle jääkin vain yksi uimakerta. Pahimmassa tapauksessa uintikerrat ovat lähellä toisiaan, mikä lisää riskiä, että joutuu olemaan molemmat kerrat poissa. Tässä tapauksessa, joutuu jälleen kerran odottamaan vuoden koulu-uinteja. Korona on myös aiheuttanut välillä pitkätkin karanteenit, jotka ovat syöneet useammankin uintikerran, vaikka normaalitilanteessa uintikertoja tulisi neljä.

Espoossa koulu-uinnit jatkuivat toukokuussa 2021. Koronan vaikutukset näkyivät edelleen, sillä osassa halleista luokat pääsivät uimaan vain kaksi kertaa, kun ennen koronaa määrä oli neljä. Lokakuusta 2021 lähtien kaikki luokat ovat uineet neljä kertaa. Vaikka nyt on päästy palaamaan niin sanotusti normaaliin, se ei poista sitä tosiasiaa, että suurelle osalle oppilaista on tullut erittäin pitkä tauko uimisesta.

Koulu-uinneilla on tutkitusti merkittävä rooli lasten uimataidon oppimisessa.

SUH toteaa selvityksessään, että uima- ja pelastustaitojen oppimisessa tarvitaan tulevien vuosien aikana paikallisia tukitoimia koronaepidemian aiheuttaman tauon vuoksi. Suomessa uima- ja pelastustaidot ovat välttämättömiä kansalaistaitoja ja tällä hetkellä on riskinä, että osa lapsista ei saa näitä taitoja, juuri koronan aiheuttaman tauon takia. Osalle lapsista koulu-uinnit voivat olla ainoa tilaisuus harjoitella uimista. Muutama uintikerta vuodessa ei auta tarpeeksi, jos vesi elementtinä oikeasti pelottaa ja pitkä koronan aiheuttama tauko vain pahentaa asiaa. Kannustamme kaikkia harjoittelemaan uimataitoja myös vapaa-ajalla.  On tutkittu että kun kävijämäärät ja uimahallin toiminnan laajuus suhteutetaan, voidaan arvioida, että koronavirustartuntojen leviämisen riskit uimahallissa ovat melko vähäiset, jos hygienia- ja turvallisuusohjeita noudatetaan. Uimahalleissa on hyvät valmiudet ylläpitää korkeaa hygieniatasoa. Allastilat on hyvin ilmastoituja ja allasveteen joutuessaan virukset tuhoutuvat hyvin nopeasti vedessä käytettyjen klooriyhdisteiden ansiosta. Myös asiakasmääriä ja -tiloja on rajoitettu koronaepidemian aikana. 

Normaalisti koulu-uinnit loppuvat suurimmalla osalla neljännen luokan jälkeen. Espoossa on järjestetty korvauskertoja nykyisille viidesluokkalaisille, jotka eivät päässeet edellisenä vuonna ollenkaan uimaan. Tämä on erittäin hyvä alku mutta onko se tarpeeksi? Miten tästä eteenpäin? Kuinka voimme tukea tarpeeksi lapsia, jotta kaikki saisivat mahdollisuuden uima- ja pelastustaitojen oppimiseen? Toivottavasti pahin olisi jo takanapäin, ja korona ei vaikuta enempää koulu-uinteihin.

— Viivi, FitPitin uinninopettaja